Olisiko teillä hetki aikaa?

Oujeee! Koulu alkaa olla aika finito, huomenna vielä Mikaelinkirkkoon katsastamaan tovereiden esityksiä. Ja sieltä lennän kolmiin ylppärijuhliin. Ja yhtiin lähihoitajavalmistujaisiin. Ja sieltä vielä Asan keikalle, hiiii. Tulee tiivis, mut ihan varmasti loistava päivä.

Tänään tajusin, että mulla on parinsadan arvoinen matkalahjakortti, joka menee umpeen tässä kesäkuun puolessavälissä. Ajattelin sijoittaa sen johonkin kivaan pikku matkaan, ehkä Berliiniin, Prahaan tai Barcelonaan? Joka tapauksessa, matka pitää varata ja maksaa pian. Eli luultavasti päädyn lentämään päiväksi Tukholmaan.  Mut joo, johonkin lähden jonkun kanssa.

Ja tämän pikkureissuiluni ruokakulut maksan upeaa, ihmisystävällistä ja lempeää persoonaani korostavan kesätyöni palkkatuloilla. Sain siis pari päivää sitten soiton WWFältä, jonne olin pari viikkoa sitten(kun Jenni ilmotti saaneensa samasta lafkasta hommia hehe) soitellut epätoivoisesti asenteella "ottakaa mut töihin pliiis oon oikeesti ihan kiva". Niin sieltä soitti mulle henkilö X(eli jonka nimen jo unohin... ) ja piti pienen ja tuskallisen puhelintyöhaastattelun. Ilmeisesti vaikutin mielipuolisen tarpeeksi innokkaalta, joten sain töitä. Kiertelen siis pahaa-aavistamattomien ihmisten ovilla feissaroimassa lahjoituksia Itämeren suojeluun. Ens maanantaina junaillaan Jiin kanssa Järvenpäähän kouluttautumaan.. huhuhu. Niin ja joo, uskon nyt viel toistaseks et se saattaa olla ihan ok hommaa, katotaan kuinka nopeesti tipahdan maanpinnalle. Hakkaa silti puhelinmyynnin 100-0.

PS.

Eiks niin et jokainen tyttö tarvitsee superällöt rimpsubikinit? Ai ei vai? Ei se mitään, ostin kumminkin! Mä en tiä oliks tä joku mun henkilökohtainen insideläppä, mut ehkä se selviää kesän aikana. Sillä perusteella et pääsenkö ikinä omaa huonetta kauemmas nää päällä kun en pysty nauruhyperventiloidessani seisomaan.