lauantai 27. lokakuuta 2012

unknown shoulder

Maanantaina oli kokeidenpalautuspäivä, petyin ja yllätyin. Nätti sää ja seura kuitenkin piristi, ihana Venlatiimiläinen saapui Pohjois-Pohjanmaalta ilahduttamaan mua läsnäolollaan. Tehtiin mättösalaattia, syötiin liikaa keksejä, katottiin very potter musical ja istuttiin karusellissa ihan liian pitkään. Tehtiin myös elämänsuunnitelmat, minä tulen asumaan tiipiissä Venlan puutarhan vieressä ja me kirjoitetaan kirja. Supermegafoxyawesomehot. 


Tiistaina heräiltiin rauhassa, kiireettömät aamut on parhautta. Päästin sisäisen masterchefini valloilleen kun säädin meille aamiaiseks toasteja ja teetä. Huimaa. Vääntäydyttiin kaupungille kahdeksitosta ja saatoin Veen rautatieasemalle. Koulupäivä kesti vain vartin, joka sekin kyllä venyi kakskytminuuttiseksi kun hölötettiin ryhmänohjaajan kanssa vähän ylimäärästä. Illalla raahattiin vielä Minnin kanssa kamat kirpparille.


Keskiviikkona oli toiminnantäyteinen päivä. Ensin koulussa oli vaalipaneeli, oli se ihan kiinnostavaa seurata sitä juupas-eipäs-väittelyä. Tämän jälkeen lähdettiin musiikkiteatterikurssilaisten kanssa Aurinkobalettiin katsastamaan Walkabout-esitys. Tanssia on ihan mielettömän kiinnostavaa seurata, jännittävää miten niin haastavat ja voimaa vaativat liikkeet saadaan näyttämään niin helpolta.
Illalla käytiin vielä Saran kanssa Kirjakahvilassa kuuntelemassa sello- ja viulumusiikkia. Turku ja Aurajoki olivat kauneimmillaan, peilityyni ilta ja ruskan värit. Mulle on ihan turha tulla väittämään, että Turku olis ruma kaupunki.



Torstaina ei tainnut tapahtua mitään? Kalenterissani lukee yksinkertaisesti "mene kotiin" ja niin kyllä teinkin heti koulusta päästyäni. Mua vaan väsytti, taisin olla syvässä unessa jo yheksän aikaan illasta.

Perjantaina oltiin porukalla Rcmässä(mistä kuvatkin ovat) chillaamassa ja kuuntelemassa musiikkia. Alkuillasta juotiin teetä, selattiin lehtiä, juteltiin ja tehtiin Tieteen kuvalehden testejä. Kun bändi aloitti ja jamit pääsivät alkamaan, lähdettiin jossain välissä tanssimaan. Pikkukeikat on niitä kaikkein intensiivisimpiä, oli mukava päästä taas tyhjentämään päätä ja huojumaan muiden sekaan. Jamien jälkeen lähdin Emilian kanssa niille, juotiin glögiä, leikittiin lohikäärmeitä ulkona ja oltiin liian väsyneitä.


Noh, tänään lauantaina luikin sitten aamuauringon paisteessa takaisin kotiin suihkuun. Aamupalaksi teetä ja hummusta leivän päällä, enpä taida jaksaa liikkua mihinkään vähään aikaan, Tai ehkä käyn pikaisesti kääntymässä silakkamarkkinoilla mikäli jaksan. Huomenna olis tarkotus mennä Kirjiksen sunnuntaibrunssille, siellä näytetään joku Burton-leffa.

tiistai 23. lokakuuta 2012

kaikki mikä on varjossa on valkoista. kaikki mikä on varjossa on kuurassa




















Syysloma Oulussa Marella, ihanaa. Kumpa meilläkin olisi ollut viikon loma, olisin mielelläni jäänyt pidemmäksi aikaa. Maren kanssa on aina ihan parasta. Leivottiin kiinnostavan makuista pitsaa, katottiin suomalainen elokuva, poseerattiin toisillemme ja yhdessä, unohduttiin antikvaariin, käppäiltiin tihkusateessa ja naurettiin. Treffasin pikaisesti myös kollegaprotuleiriläistäni Annaa, nähtiin viimeksi ehkä 1,5 vuotta sitten.
Hengailtiin ensin Oulussa pari päivää, jonka jälkeen pääsin tutustumaan elämään Haukiputaalla. Mielettömän hienoja maisemia, rakastuin syvästi läheisen joen meditaatiorantaan; jyrkkä törmä ja pikkuinen hiekkaranta. Täydellistä. Siellä istuin pohtimassa ja puhumassa puhelimeen kun Mare veti uimakoulua pikkusille. Hii.
Kun torstaina saavuin Pohjois-Pohjanmaalle, tuli lähtö jo myöhään illalla lauantaina. Läksin yöjunalla kohti Helsinkiä, sain nukkua rauhassa omassa hytissäni. Aamulla olin surrealistisen aikaisin Helsingissä, ensimmäisenä hieman kirpparointia, sitten ihmisiä. Oli hassua olla Helsingissä ekaa kertaa silleen, et oli rahaa tasan junalippuun Turkuun. Hämmentävää. Rahaa ei palanut mihinkään turhaan.

Oli ihana loma, tosiaalta oon helpottunut et pääsee taas arkeen = nukkumaan. Heha. Ouluun lähden ehdottomasti uudestaan ens kesänä viimeistään, ja naurujoogaa on joskus pakko kokeilla!

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Lintu





"Äiti hei, joskus kesytkin linnut tulevat hulluiksi. Ne lentävät päin ikkunoita, repivät pyykit naruilta ja syöksyvät läpi piikkipensaiden niin että pöllyää. Niiden puuskien jälkeen tulee aivan hiljaista. Lopulta viimeinenkin höyhen leijailee maahan. Kuulee kuinka iso askel naksahtaa. Ja sitten kaikki jatkuu niin kuin ennenkin."
                                                        - kirjoittaja, jonka nimeä en muista


keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Muistan

Muistan kuinka viime kesänä istuimme tiellä. Niittylahden ohittavalla tiellä. Oli keskiyö, vaikkei sitä olisi välttämättä valonmäärästä voinut päätellä. Minulla oli kädessäni kannullinen vettä, ja sinä pitelit pullakoria.
Oli hiljaista. Niin hiljaista, että järven toisella puolella laulavien lintujen äänet pystyi selvästi erottamaan. Me istuimme siinä hiljaisuudessa vihreyden keskellä muutaman hetken, kumpikaan ei sanonut sanaakaan.
Kunnes muut saivat meidät kiinni.


Muistan, kuinka tulin Juhiksen pääsykokeisiin. Lähdimme kesken koulupäivän, ja bussimatkalla sataman suuntaan bussikorttini tultiin ensimmäistä kertaa tarkastamaan. Muistan, kuka istui vieressäni kokeessa.


Muistan ensimmäisen päivän uudessa koulussa. Kuinka uusi luokkani tuijotti minua, ja minä tuijotin takaisin. Minulla oli valkoinen reppu, ja te selasitte Demi-kalenteria.

Muistan, kuinka istuimme sillä harjakatolla. Kuinka leiriläiset kiljuivat alakerrassa ja kattopelti poltti paljaita jalkoja. Sinä sytytit tupakan ja minä kirjoittelin vihkoon.

Muistan, kuinka vaikeaa silloin oli sanoa hei ja nousta siihen junaan. Ja sinä vain katsoit vierestä.