Taideakatemian yö 2012

                           

Du kan göra det!

Jokaiseen raajaan sattuu, selkä ja hartiat on jumissa, löysin itsestäni noin 17 uutta mustelmaa. Olo on kuin märällä rätillä, hyvä kun jaksan lysähtää sohvalle kotiin päästyäni. Sosiaalisuusmittari pamahti, tekee mieli möllöttää omassa tutussa huoneessa psykedeelisten tapettien alla ja syventyä Roald Dahliin.

Jos jollekkin jäi vielä epäselväksi, niin taakse jäi just loistavin viikonloppu ja koulutus aikoihin. Kaikki natsas; upeita ihmisiä, hulppeat tilat ja kokki, joka sai jokaisen aterian tuntumaan juhlalta.

Nyt pitäis havahtua todellisuuteen, palata rutiiniin. Lukea kokeisiin, tiskata tiskit, herätä aamuisin johonkin muuhun kuin hipsuttavan käden kosketukseen.

Jos mulla joskus oli vaikeuksia kuvitella itseäni kouluttamassa, niin ne kaikki on nyt viimeistään haihtuneet. Vaikka haikailen vieläkin rekryilemään, totesin että tämä tekee mulle hyvää. Jokainen päätökseni protuilun suhteen on vaan muokannut mua, vahvistanut ihmisenä.

Hmm, ehkä mun tunne onkin onnellisuus. Menneisyyden luurangot vois jo haudata, ja ruusuja muistella. Tsihiahaha. Ruusuja kaikille!

there's a little black spot on the sun today

Voi kamala kun aika kuluu nopeasti.. Oon ollut viimeaikoina vähän liiankin kiireinen, oon keskittynyt juoksemaan paikasta toiseen. Ja jos juoksee liikaa ja unohtaa olla, ei lopputulos ole ikinä hirveän kaunis. Pakko alkaa siis harrastamaan vapaaviikonloppuja ja iltoja, jolloin saan vain olla itsekseni. Kattoo si joululomalla..

Muutama viikonloppu sitten kävin Kuopiossa moikkaamassa ihanaa Siinaa, ja sieltä nämä kuvatkin ovat. Kuopiossa oon viimeksi vieraillut vuonna 2011, kun kävin Niittylahdessa vetämässä leirin, mutta muuten en ole siellä oikeastaan hengaillut. Siellä on Puijon torni, sen tiesin. Ja siellä myös käytiin.
 Meillä oli Siinan kanssa ihan superia, käveleskeltiin pitkin Kuopiocityn raitteja, kiivettiin mäkihyppymäkiä alas, kirpparoitiin, katottiin Sherlockia ja muistaakseni julistin ryhtyväni rabbiksi? Jeah noh anygays viikonloppu oli ihan  liian lyhyt aika, haluun palata tuonne kesämmällä. Uimaan järveen. Hehee.

Mitäs muuta oon puuhaillut viimeaikoina? Öh. Jonkin aikaa sitten oli ruotsijuhlat, joissa edustin Maddena, leffoissa on tullut nähtyä kaikenlaisia mestariteoksia, ihailtiin lyhytelokuvia ja kauniita ihmisiä Tadeakatemian taiteiden yössä, oon treenannut koulussa jäätävintä tanssiesitystä itsenäisyyspäivään ja oon tainnut olla jopa vähän ärtsy johtuen väsymyksestä ja stressistä. Esitän siis anteeksipyyntöni kavereille tälleen laimeesti netissä, sorry!
Oon myös odottanut Hobitin ensi-iltaa kuin kuuta nousevaa(liput tulee lauantaina myyntiin!), pakko päästä paikalle! Oon aina miettinyt et miltäköhän mahto LOTR-faneista tuntua leffaa odottaessa, ja nyt se selvis! Tykkään Hobitista vielä pikkusen enemmän kuin LOTRista, joten oon aika super jännittynyt!

Lisäksi ilmoille on pärähtänyt noin sata teatteriesitystä, jotka haluisin nähdä. Svenska teatterissa on parhaillaan menossa Hair-musikaali, joka on pakko päästä näkemään. Turun kaupunginteatterille on tulossa Jekyll & Hyde-musikaali(muistaakseni ensi vuoden puolella), joka pitää myös päästä tsekkaamaan. Lisäksi keväällä esitetään samaisessa paikassa Unicornis-näytelmä yksisarvisesta, hihii. Menisiköhän vielä se Pikku Prinssi..?

Kaiken muun liibalaaban keskellä en muistanut informoida erittäin suuresta itseäni koskevasta asiasta! Pienensuuren painostuksen ja maanittelun tuloksena oon päättänyt lähteä protukoulutuksiin kouluttajaksi. Nyt viikonloppuna oonkin lähössä Saran kanssa perjantaina Tampereelle ensin Visan luokse yöksi, ja sitten sieltä lauantaina kouluttajakoulutukseen. Kattoo nyt mitä siellä tapahtuu, vähän jännittää. Pieni askel ihmiskunnalle, suuri ihmiselle.

PS. Löysin The Policen uudestaan ♥

unknown shoulder

Maanantaina oli kokeidenpalautuspäivä, petyin ja yllätyin. Nätti sää ja seura kuitenkin piristi, ihana Venlatiimiläinen saapui Pohjois-Pohjanmaalta ilahduttamaan mua läsnäolollaan. Tehtiin mättösalaattia, syötiin liikaa keksejä, katottiin very potter musical ja istuttiin karusellissa ihan liian pitkään. Tehtiin myös elämänsuunnitelmat, minä tulen asumaan tiipiissä Venlan puutarhan vieressä ja me kirjoitetaan kirja. Supermegafoxyawesomehot. 

Tiistaina heräiltiin rauhassa, kiireettömät aamut on parhautta. Päästin sisäisen masterchefini valloilleen kun säädin meille aamiaiseks toasteja ja teetä. Huimaa. Vääntäydyttiin kaupungille kahdeksitosta ja saatoin Veen rautatieasemalle. Koulupäivä kesti vain vartin, joka sekin kyllä venyi kakskytminuuttiseksi kun hölötettiin ryhmänohjaajan kanssa vähän ylimäärästä. Illalla raahattiin vielä Minnin kanssa kamat kirpparille.


Keskiviikkona oli toiminnantäyteinen päivä. Ensin koulussa oli vaalipaneeli, oli se ihan kiinnostavaa seurata sitä juupas-eipäs-väittelyä. Tämän jälkeen lähdettiin musiikkiteatterikurssilaisten kanssa Aurinkobalettiin katsastamaan Walkabout-esitys. Tanssia on ihan mielettömän kiinnostavaa seurata, jännittävää miten niin haastavat ja voimaa vaativat liikkeet saadaan näyttämään niin helpolta.
Illalla käytiin vielä Saran kanssa Kirjakahvilassa kuuntelemassa sello- ja viulumusiikkia. Turku ja Aurajoki olivat kauneimmillaan, peilityyni ilta ja ruskan värit. Mulle on ihan turha tulla väittämään, että Turku olis ruma kaupunki.

Torstaina ei tainnut tapahtua mitään? Kalenterissani lukee yksinkertaisesti "mene kotiin" ja niin kyllä teinkin heti koulusta päästyäni. Mua vaan väsytti, taisin olla syvässä unessa jo yheksän aikaan illasta.

Perjantaina oltiin porukalla Rcmässä(mistä kuvatkin ovat) chillaamassa ja kuuntelemassa musiikkia. Alkuillasta juotiin teetä, selattiin lehtiä, juteltiin ja tehtiin Tieteen kuvalehden testejä. Kun bändi aloitti ja jamit pääsivät alkamaan, lähdettiin jossain välissä tanssimaan. Pikkukeikat on niitä kaikkein intensiivisimpiä, oli mukava päästä taas tyhjentämään päätä ja huojumaan muiden sekaan. Jamien jälkeen lähdin Emilian kanssa niille, juotiin glögiä, leikittiin lohikäärmeitä ulkona ja oltiin liian väsyneitä.

Noh, tänään lauantaina luikin sitten aamuauringon paisteessa takaisin kotiin suihkuun. Aamupalaksi teetä ja hummusta leivän päällä, enpä taida jaksaa liikkua mihinkään vähään aikaan, Tai ehkä käyn pikaisesti kääntymässä silakkamarkkinoilla mikäli jaksan. Huomenna olis tarkotus mennä Kirjiksen sunnuntaibrunssille, siellä näytetään joku Burton-leffa.

kaikki mikä on varjossa on valkoista. kaikki mikä on varjossa on kuurassa

Syysloma Oulussa Marella, ihanaa. Kumpa meilläkin olisi ollut viikon loma, olisin mielelläni jäänyt pidemmäksi aikaa. Maren kanssa on aina ihan parasta. Leivottiin kiinnostavan makuista pitsaa, katottiin suomalainen elokuva, poseerattiin toisillemme ja yhdessä, unohduttiin antikvaariin, käppäiltiin tihkusateessa ja naurettiin. Treffasin pikaisesti myös kollegaprotuleiriläistäni Annaa, nähtiin viimeksi ehkä 1,5 vuotta sitten.
Hengailtiin ensin Oulussa pari päivää, jonka jälkeen pääsin tutustumaan elämään Haukiputaalla. Mielettömän hienoja maisemia, rakastuin syvästi läheisen joen meditaatiorantaan; jyrkkä törmä ja pikkuinen hiekkaranta. Täydellistä. Siellä istuin pohtimassa ja puhumassa puhelimeen kun Mare veti uimakoulua pikkusille. Hii.
Kun torstaina saavuin Pohjois-Pohjanmaalle, tuli lähtö jo myöhään illalla lauantaina. Läksin yöjunalla kohti Helsinkiä, sain nukkua rauhassa omassa hytissäni. Aamulla olin surrealistisen aikaisin Helsingissä, ensimmäisenä hieman kirpparointia, sitten ihmisiä. Oli hassua olla Helsingissä ekaa kertaa silleen, et oli rahaa tasan junalippuun Turkuun. Hämmentävää. Rahaa ei palanut mihinkään turhaan.

Oli ihana loma, tosiaalta oon helpottunut et pääsee taas arkeen = nukkumaan. Heha. Ouluun lähden ehdottomasti uudestaan ens kesänä viimeistään, ja naurujoogaa on joskus pakko kokeilla!

Lintu

"Äiti hei, joskus kesytkin linnut tulevat hulluiksi. Ne lentävät päin ikkunoita, repivät pyykit naruilta ja syöksyvät läpi piikkipensaiden niin että pöllyää. Niiden puuskien jälkeen tulee aivan hiljaista. Lopulta viimeinenkin höyhen leijailee maahan. Kuulee kuinka iso askel naksahtaa. Ja sitten kaikki jatkuu niin kuin ennenkin."

                                                        - kirjoittaja, jonka nimeä en muista

Muistan

Muistan kuinka viime kesänä istuimme tiellä. Niittylahden ohittavalla tiellä. Oli keskiyö, vaikkei sitä olisi välttämättä valonmäärästä voinut päätellä. Minulla oli kädessäni kannullinen vettä, ja sinä pitelit pullakoria.
Oli hiljaista. Niin hiljaista, että järven toisella puolella laulavien lintujen äänet pystyi selvästi erottamaan. Me istuimme siinä hiljaisuudessa vihreyden keskellä muutaman hetken, kumpikaan ei sanonut sanaakaan.
Kunnes muut saivat meidät kiinni.


Muistan, kuinka tulin Juhiksen pääsykokeisiin. Lähdimme kesken koulupäivän, ja bussimatkalla sataman suuntaan bussikorttini tultiin ensimmäistä kertaa tarkastamaan. Muistan, kuka istui vieressäni kokeessa.


Muistan ensimmäisen päivän uudessa koulussa. Kuinka uusi luokkani tuijotti minua, ja minä tuijotin takaisin. Minulla oli valkoinen reppu, ja te selasitte Demi-kalenteria.

Muistan, kuinka istuimme sillä harjakatolla. Kuinka leiriläiset kiljuivat alakerrassa ja kattopelti poltti paljaita jalkoja. Sinä sytytit tupakan ja minä kirjoittelin vihkoon.

Muistan, kuinka vaikeaa silloin oli sanoa hei ja nousta siihen junaan. Ja sinä vain katsoit vierestä.

Kerran kävin Helsingissä

tuskainen aamuherätys, 

kangaskassi olalle ja matkaan

 lauantaina pidettiin vaan hauskaa,

maattiin kasassa ja naurettiin.

taidettiin näyttää ulkopuolisille aika täydellisiltä,

yhtenäinen joukko hulluttelemassa.

käveltiin sörnäisissä,

kuunneltiin tarinoita ruotsinmaalta

ja illalla nukahdettiin prinsessasängyn pitsien alle.

vein kaiken peiton

sunnuntaina tunnelma oli rauhallinen,

siemailimme vuoroin kiinalaista ja japanilaista teetä,

yritimme löytää hienoja vivahteita.

vihreää, sanoin minä.

lähdön aika tulee nopeammin kuin huomaankaan.

kiireesti takki päälle ja metroon.

rautatieasemalla saan pikaisen pusun poskelle

ja juoksen portaat laiturille.

"tulethan sitten syyslomalla"

huudetaan perääni

junassa hautaudun takkini alle

ja yritän nukkua

I fink u freeky

Ahh

tein uuden bannerin

..mutta en voi laittaa sitä koska kuvatila on loppu, mut en jaksa tehdä uutta blogia enkä halua. pitäisi kirjoittaa enemmän, kirjoittamisen kuuluis olla se mun juttu miksei se oo? miksi kirjoitan keskiyöllä neljä sivua sekopäistä kirjettä enkä harjoittele jotain tärkeää? mut mikä on tärkeempää kuin kirjoittaa kirjettä ensimmäistä kertaa sitten kesän 2010 tulevaisuuskirjeiden? miksen kirjoita novelleja ja rimmaavia runoja, julkaise niitä kaikkialla? ja miksi säilytän sitä kirjoituksista kauneinta kukkarossani, muovitaskun palasessa? eihän se ole edes mun luomaa, pitäiskö sen olla?

terveisin päänsä menettänyt

By the sea

By the sea, Mr. Todd, that's the life I covet,
By the sea, Mr. Todd, ooh, I know you'd love it!
You and me, Mr. T, we could be alone
In a house what we'd almost own,
Down by the sea!
Wouldn't that be smashing?

Ois paratiisi meillä täällä näin

Metsäpäivä ja Mimmi

Siellä missä nokkoset lakastuu

Pakko se on kai sitten myöntää: oon vähän rakastunut meijän Uudenkaupungin puutarhaan viinitarhoineen ja jättikurpitsoineen. Sain venekyydityksen bussipysäkiltä ja viikonloppu menikin nenu kasvimaassa kiinni. Keräsin vattuja ja koira söi mun naaman(yök). Mukavan rauhallinen viikonloppu.

Lähtisin kanssasi itään

Hiukset kasvakaa! Haluaisin taas muistuttaa ihmistä. Kasvatus turhauttaa mut en halua lopettaa, en vielä. Tämä on nyt haste mulle itselleni.
Tänään hankin liian kalliin syksytakin lohduttamaan, huomenna pitäisi haahuilla taiteiden yössä. Kivaa ohjelmaa löytyy liikaakin, haluaisin samaan aikaan olla kuuntelemassa jazz pianoa, katsomassa Buster Keaton elokuvia livesäestyksellä ja nauttimassa ylioppilasteatterilla improesityksistä. Päädyn siis mitä luultavimmin hengailemaan koko illan RCM jameissa Varvintorilla. Ei paha sekään.

Yski laspi epsooseen, kiitos

Nyt on sitten taas Helsingistä kotiuduttu.

 Matka alkoi lauantaiaamuna kello tasan 9 reikä reikä kun herätyskello pärähti soimaan. Raahauduttiin Maren ja Miisan kanssa junaan ja seisottiin melkein koko matka viimeisen vaunun päässä(sieltä näky raide heiii!). Rautatieasemalta joukkoomme liittyi vielä mukava sakki ihmisiä, puistotapahtumaan sporailu alkoi mahautumisella keskelle rautatieasemaa. Alppipuistoon vaelsi lauantaina ihan ennätysmäärä protuja, viisaat ja valistuneet arvioivat kävijämääräksi reilut 500 ihmistä. Ja kyllä se siltä tuntuikin, tuttuja oli jokseenkin vaikeaa yrittää bongailla semmoisesta lössistä. Mun ohjelma olikin sitten ihmiseltä toiselle juoksentelua ja hirveetä häsläämistä. Tän vuoden teemana oli Muumilaakso, ja ohjelmassa oli niin kakkukilpailua kuin Yo man yo bitchin SM-kisat(en päässyt alkukarsintoja pidemmälle, äh! Ens vuonna uudestaa, nyt talvella tiukkaa harjoittelua). Manne-taikuri jakoi myös kaikille halukkaille muumihahmot joiden rooleihin mukautua. Itse olin Nuuskamuikkunen, jonka tehtäviin kuului sillalla lauleskelu ja puun alla pohdiskelu. 

Näin myös vauvvan ♥♥

Musta tuntuu, et paras aika alkoi kun lähdettiin puistosta. Sosialisoituminen oli super jees, mut oli hauskaa kun hyvin sekalaisella sakilla lähdettiin nälkäisenä vaeltamaan kohti Hakaniemen metroasemaa. Mukana oli ainakin Mare, mun leiriläiset Sakke ja Asser, koulutuskaveri Tiia, Maren kaveri Saara ja Saaran leiriläiset Inka, Miron ja Iida. Suunnistettiin kohti mäkkäriä, jossa hämmennyin nähdessäni tuoretta tomaattia kasvishampparini välissä. Oon tässä viime päivinä syönyt ihan järkyttävät määrät pikaruokaa, nyt jonkun hampparin tai pitsan ajattelukin ällöttää. Anygays, siellä peeloiltiin aikamme kunnes ketään ei kiinnostanut istuskella(no okei, vähän juoksenneltiin myös) siellä rasvalassa. Mun oli tarkotus häippästä siinä vaiheessa mut jotenkin lähdin näitten kanssa Senaatintorille. Aurinko oli just laskemassa ja oli nättiä, istuskeltiin portaiden yläpäässä ja jutskailtiin. Protuihmisinä päädyttiin mahautumaan, ja taisin melkein nukahtaa siihen kun Saara hipsutti mun hiuksia ja oli tosi mukavaa. 

Täältä sitten hilpasin rautatieasemalle jossa mua odotti laamajengin murunen! Lähdettiin seikkailemaan Jennin, Emilian ja Minnin kanssa lähijunilla, päämääränä kassi. Ahdistuttiin pummiagenttiseurajasta ja kauhisteltiin lähiötä Tästä seikkailusta selvittyämme hyökkäsimme heti pää edellä seuraavaan, nimittäin busseilulla Espooseen. Määränpään lausuminen kuskille osoittautui hyvin vaativaksi tehtäväksi, emmekä olleet ihan poisjäämispysäkistäkään varmoja. Yöpaikalle, eli Minnin sukulaisem kämpälle, selvittiin kuitenkin oikein hienosti. Ruvettiin vielä katsomaan leffaa, mutta itse taisin nukahtaa hieman sen jälkeen kun Ihmema Ozin metallimiehen suu öljyttiin..

Aamulla ryhmärämä lähti takaisin Turun suuntaan. Kaikki mua lukuun ottamatta siis, ite lähdin bussilla takasin Helsinkiin päin. Siellä käveleskeltiin Venlan kanssa ja juteltiin. Tulevaisuudesta, joka ei liian ruusuiselta vaikuta. Se saatto mut junalle, ja sanottiin heipat vähäks aikaa. 

Nyt oon himmaillu loppuillan kotona. Sitku nälkäsenä istun huoneessani, niin ihana äiskäni spontanisti piristi päivääni tuomalla mulle herkkuleivän. Vaikken kyllä sienistä pidäkään, niin se näytti niin hyvältä et oli pakko ottaa kuva. Eli selostuksen kuvituksena toimii nyt leipä. Tadaa.

Saaressa on aina sunnuntai

Takana aika loistava viikonloppu! Perjantaina seilattiin kaveriporukalla M/S Lilyllä kohti Vepsän saarta, jossa pystytettiin teltta ja elettiin rennosti. Tuurilla saatiin ihan mahtavat kelit, ja kyllä kelpas uiskennella, soudella ja maata siinä auringonpaisteessa. Muistoks jäi kyllä punaisena helottava selkä, mutta oli se sen arvosta! Soudettiin tosiaan vuokraveneillä pienelle saarelle, josta hypittiin kirkkaaseen veteen(rakkolevääkin oli, puhdasta siis). Kajakit jäi vielä vuokraamatta, mut pitää jättää jotain ens kertaankin heh. Uitiin merenneitoa, avauduttiin keski-ikäisille elämästä nuotiotulella ja grillailtiin vaahtokarkkeja, jokseenkin täydellistä. 

(Kaikki ylläolevat kuvat pöllitty Emilialta)

Sunnuntaina sitten herättiin Saran kanssa aikasemmin kun laki sallii, ja hypättiin autoon. Ollaan nyt ehkä vuoden puhuttu Seiliin menemisestä, ja vihdoin saatiin aikaseks. Autoiltiin siis ensin Nauvoon, josta jatkettiin yhteysaluksella Seilin saarelle. Koko matka oli hirveen nostalginen, oon pienenä viettänyt kesiä Seilissä kun iskä oli siellä biologisella tutkimuslaitoksella töissä. Sama paikka se oli vieläkin, samat talot ja rakennukset. Nyt vaan ärsytti kun turistina ei päässyt minnekkään sisään. 

Säätiedotukset lupaili aikamoista ukkosmyrskyä, mutta saatiin oikein nätti päivä! Vähän oli pilviä taivaalla, mutta aurinko paistoi suurimman osan ajasta. Ensin fiilisteltiin laitoksella, ja sitten siirryttiin samoilemaan metsiin. Löydettiin paratiisikalliopoukama, jossa chillailtiin pari tuntia. Hypittiin mereen, syötiin sipsiä ja bongailtiin neulakala. Se oli hieno. 

Hih, hassua kun ei oo tullut oikeestaan koko kesänä kirjoteltua. Nyt sitten senkin edestä, kaksi postausta vuorokauden sisään on aika saavutus! Nyt voisin kuitenkin sulkea koneen ja lähteä ulos. Alkoi just sopivasti satamaan vettä, ehkä pääsen toteuttamaan sateessahyppimisfantasiani. Siihen kuuluu hysteerinen nauru ja biisi Raindrops keep falling on my head.

Huomenna junailen kohti Tamperetta ja Red Hot Chili Peppersin keikkaa! Vähänkö jännittää, oon tosin jo hyväksynyt litistyskuolemani kenttälipun kanssa.