Kellopeliappelsiini

Kävipäs sillä tavalla, että jo toistamiseen löysin itseni Hartwallin teollisuushallilta katsomasta Kaarinan nuoristoteatterin teosta Kellopeliappelsiini. Kävin siis kyseisen esityksen katsastamassa jo aiemmin, ja show oli sen verran vaikuttava, että piti tulla takaisin Saran ja Tarun voimin. En erityisemmin pidä Kellopeliappelsiinin elokuvaversiosta, mutta näytelmänä se oli ihan loistava! Näytelmä oli aika riippuvainen musiikista, ja päälimmäiseksi mieleen jäi mahtavat sellosoolot! Ostinkin esitystä varten tehdyn tunnusmusiikin singlen lippukassalta, ja oon soittanut sitä ainoaa neljäminuuttista biisiä repeatilla varmaan puoli tuntia. :D

Saavuttiin pääkallopaikalle tarkoituksellisesti vähän etuajassa, jotta ehdittäisiin seikkailla laajassa rakennuksessa ja ottaa vähän kuvia! Löytyy mm. hallia, likaisia kaakelivessoja, ruostuneita hanoja, kiiltäviä käytäviä ja vanhoja koulukaappeja(?). Jiiiiiii.