kerran näytin angstiselta
Oon tässä viimeaikoina mietiskellyt, että miksi ihmeessä ihmiset kuuntelee surullisia biisejä? Ei siinä näyttäis olevan mitään järkeä. Silloin kun ihminen on iloinen, kuunnellaan iloisia ja pirteitä lauluja, mutta miksi kukaan surullisena kuuntelisi surullisia kappaleita? Kuka haluaisi tietoisesti kylpeä siinä masennuksessa ja pahassa olossa kuuntelemalla vain tuskaa pahentavia lurituksia? Ei siitä ainakaan parempi mieli tuu.
Ja jos mä kerta nyt oon niin kauhian valaistunut surullisten kappaleiden turhuudesta, niin miksi helvetissä hemmetissä mäkin kuuntelen niitä koko ajan??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti