Ohjusroolipyyntönne Prometheus-leirin tuki ry:n sivuilla on hyväksytty

  Nonniin, tässä sitä taas mennään. Olen nyt sitten virallisesti ilmoittautunut ensi kevään koulutuksiin, pyrkimyksenä tietenkin päästä ensi kesänä leiritiimiin ohjaamaan protuleiriä. Vielä on koulutuspaikat valkkaamatta, tekis kovasti mieli taas lähteä Helsingin seudun koulutuksiin, jos vaikka tulisi viimevuoden tuttuja vastaan. Toisaalta Turun seudun koulutuksissa törmäisin varmaan vähän lähempänä asuviin tuttuihin, mikä olis ihan viisasta näin ajatellen.
  Vähän tässä oon epäröinyt, jaksanko lähteä taas samaan hulabaloohon mukaan. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että jos jätän menemättä niin itken sitä sitten koko kesän kaikille pahaa aavistamattomille vastaantulijoille. Ja tietty kavereille, jotka ei sit sen jälkeen välttämättä puhuiskaan mulle hehs.
  Uutena apparina tiimissä sai olla vielä täysin tietämätön ja noob. Nyt mua pelottaakin, että pitääkö mun uusvanhana apparina olla jotenkin paljon tietäväisempi ja osaavaisempi?

Jaksan kierrättää näitä kuvia mun plokissa varmaan ikuisuuteen asti, hups

  Aina kun kaikki tuntuu menevän pieleen, kaivan mun kehulappukuoret yöpöydän laatikosta. Niitä lueskelemalla tulee aina parempi fiilís, niin tyhmältä kuin kuulostaakin. En olisi lähtenyt apparoimaan oman leirini jälkeen, ellei niin moni ihminen olisi kannustanut mua lähtemään. Ja hyvinhän siinä kävi. Leirin paras osuus onkin varmaan se stressi ja ahdistus viimeisinä päivinä kuin kirjoitellaan kehulappuja, väännetään seppeleitä leiriläisille(tai mun tiimin tapauksessa kukkakimppuja) ja yritetään pitää koko pakettia kassa. Öärgh tästä tulee taas sellainen muistelukirjoitus jos en nyt lopeta!
  Noniin eli koko jutun pointti oli, et jippii nyt on ilmoittauduttu.